Olen sairaana, yllätys!
Oikeasti. En ihan oikeasti muista yhtäkään talvea, että en olisi ollut sairaana tammi-helmikuussa. Yleensä saan sen perhanan influenssan. AINA. Muutamana talvena olen ollut noin kuukauden putkeen enemmän tai vähemmän sairaana!

Nytkin heti kun tuli pakkasta, minä sairastun. Heti. Se on kuin vittuilua. En pysty melkein nielemään, kun se sattuu niin kovasti kurkkuun ja molempiin korviin. Ja minä hullu vielä tulin töihin, kun ei ollut kuumetta! No, nyt taitaa olla sitäkin. Sen verran alkoi kylmää tuossa tunti sitten.

Kiva. Tietenkin sairastun viikonlopuksi, kuinkas muutenkaan. Ja huomenna olisi vielä ilmaisen viinan bileet henkilökunnalle. Että jääpä nekin varmaan väliin. Ja maanantaina toimitukseen tulee vierailulle Jyrki Katainen, josta meidän osaston pitäisi tehdä juttua. Tietenkin olen sairaana silloin,  kun tapahtuu jotain mielenkiintoista. (Onhan se mielenkiintoista, vaikka en Kataisesta pidäkään.)

Minun hengitystieni eivät kestä pakkasta. Ne muurautuvat umpeen ja tulehtuvat. Lisäksi ihoni kuivuu niin, että hilseilee. Silmät vuotavat vettä. Ja ja ja... Olen kai oikeasti "välimerellinen" ihminen. Ihoni on aina kesäisin parhaimmillaan ja olen muutenkin kesäisin terve kuin pukki. Tarvitsisin sellaisen ilmaston. Hiukseni, ihokarvani ja ihonikin ovat niin tummat, että ne oikeasti muistuttavat enemmän jotain latinoa kuin suomalaista.

Miksi olen syntynyt tänne, miksi?!

Jos joskus teen itsemurhan, olen aivan varma, teen sen tammi- tai helmikuussa. Kehitän näihin aikoihin AINA myös parisuhde- tai identiteettikriisin. Niin nytkin. Huokaisu.

(Tämän blogin nimeksi pitäisi varmaan muuttaa valituksen vuodatus, mutta ei sitä nimeä voi enää muuttaa. Pelkkää valitusta tämä tulee kuitenkin olemaan, sellainen minä olen. Teen valituksesta taiteenmuodon :D)